nyt muistan, mitä muuta mä eilen päätin tänne kirjoittaa...

Mä osallistuin radio novan Vuosisadan rakkaustarina-skabaan =) mulle soitettiin sieltä, ja mä sain kertoa meidän rakkaustarinan =) sen sitten joku Tarja-näyttelijätär lukee tarinaksi ja se kuuluu ratiosta ehkä ensviikolla yhtenä päivänä neljässä osassa tai neljään kertaan =P (netissä kaikki tarinat julkaistaan sit kokonaisuudessaan, että siellä niitä ainaki voi kuunnella) nii ja jos se on äänestysskaba, ni kaikki vaan sit antamaan ääniä meille =)

kirjoitan tarinan tännekin, niin tunnistatte sitten sen VOITTAJA TARINAN =P (palkintona matka eurooppaan)

"vuonna 1989 olin kirjeenvaihdossa saman paikkakuntalaisen Matti Meikäläisen kanssa (nimi muutettu *hih*). Olin itse silloin vajaa 11-vuotias. Tietysti olin siis tykästynyt tähän Mattiin, ja kaikki kirjat vihkot päiväkirjat ja kaikki täytty tietysti hänen nimestään. Kaverini marmatti, että "kenestä mä sit tykkäisin???" se marmatti ja marmatti samaa asiaa, ja mulla meni hermo. Keksin että "tykkää vaikka Mikko Meikäläisestä (nimi muutettu *hih*) ja valehdellaan kaikille että se on Matin serkku ja asuu jossain toisella paikkakunnalla. tarina piti ja kaverin vihkot kirjat ja kaikki alko täyttymään Mikon nimillä =) (LOISTAVA JUONI MUUTEN, sillä nimi oli AIVAN ilmasta vetästy)

Seuraavana päivänä kaverini tuli ihan innoissaan kouluun "Satu satu satu! sellanen poika on oikeasti olemassa ku Mikko Meikäläinen ja se on meidän ikäinen ja asuu 15km päässä meistä!!!" ja näin fantasiahahmosta tuli konkreettinen.

Mähän tietysti heti kysymään Matilta, että ovatko sukua. Eivät kuulemma olleet, mutta pelaavat samassa pesäpallojoukkueessa ja hän voi esitellä sen meille =P

Mentiin sitte tietysti niitten harkkoihin ja kattelin kentältä, että kuka onkaan tuo porukan komein poika, jota en oo koskaan ennen nähny. (kolmentuhannen asukkaan pitäjässä aika harvinaista, että on tuntemattomia) No en kiinnitelly sen enempiä huomiota =P

Tauolla Matti tuli meidän luo ja osoitti porukan komeinta poikaa ja sano, että toi on se Mikko *du dum du dum du dum* mun sydän hakkas =P

Viikonloppuna suunnattiin pyöriemme nokat kohti Mikon kotiseutua ja löydettiinkin perille. Vietettiin päivä Mikon ja sen kavereitten kans ja oli hauskaa (vaikkakaan Mikko ei piitannu meistä kummastakaan yhtään) Mutta sen verran hauskaa oli, että meitsi ihastu totaalisesti Mikkoon ja niinpä Matti sai jäädä ja päiväkirjan vihkojen kirjojen ja kaikkien sivut täyttyi Mikon nimistä.

Ihastuminen oli kokoaikaista, mutta sitä ei päässy mitenkään konkretisoimaan, sillä olimme eri kouluissa. Mutta sen 2-3 vuotta mä tykkäsin Mikosta, vaikka se olikin kaukorakkaus =P

Yläasteelle mentäessä, päädyimme samaan kouluun ja Mikkokin muutti kirkonkylään (vajaan kilometrin päähän minusta *dudum dudum dudum* sydän laukkas enempi ja enempi

Koulussa me kulettiin paljon samoissa porukoissa (vaikka oltiinkin rinnakkaisilla luokilla) ja illat vietettiin samoissa porukoissa - joskus jopa kahdestaan =)

Silloin satu lenkkeili eniten koko elämäsä aikana, sillä kiertelin lenkkejä, jotka ohittivat Mikon kodin - ja kuvittelin aina että kun olen siinä kohdalla, niin Mikko vislaa pysähtymään ja liittyy seuraksi. Eikä aikaakaan, kun niin kävikin =) kuulin oikeasti vislauksen ja niin hän liittyi seuraani.

Mutta ei, ei me alettu seurusteleen. mun kaverit sitä kuitenki Mikolta kokoajan kyseli, mut Mikko ei lämmenny. Kunnes kasiluokalla ollessamme eräänä vuoden 1993 tammikuisena iltana Mikko tuli hakemaan minua discossa hitaalle. Tanssittiin siinä Neon2:sta ja korvaani kuuli lauseen "vieläkö tarjous ois voimassa?" "ai mikä tarjous?" kysyin aidosti hämmästyneenä. "no että jos alettais seurustelemaan?" TOTTAKAI suostuin! ja niin tunsin kuinka Mikko sujautti luokkasormuksensa ja kaulaketjun mun farkkujen takataskuun... <3

Vuonna 1996 me sit kihlauduttiin ja 2000 mentiin naimisiin. Edelleen ollaan yhdessä ja kaikki menee loistavasti. 2000 luvun alussa opiskeltiin eri paikkakunnilla, joten silloin opettelimme elämään erillämme, mutta yhdessä on pysytty - JA PYSYTÄÄN!!!"

Novan haastattelija ainakin huokaili tarinaa kuunnellessaan ja sanoi, että tämä on kyllä heidän kuulemistaan tarinoista ihan ennätystarina =P iän puolesta siis =)

Kohta me täytetään 30 ja lapsenrakkaus on säilynyt =) mutkista ja mäistä ohi päästyinä =)