VOI HYVÄNEN AIKA!!!!

Tänään on alavatsassa ollu sellasta elämää, että piti oikeen laskea kiertopäivät - ja EI VOI OLLA TOTTA!!! KAH-DES-TOIS-TA kiertopäivä meneillään... HITTO KU AIKA ON MENNY NOPEAA!!! justiiha mulla vasta oli menkat!!!

EI HYVÄNEN AIKA!!! nyt on kyllä jossain kalenterissa joku virhe!!!

Ei siinä mitään! Ei muuta ku ovuloimaan vaan!!! Eikä sillä ovulaatiolla niin "merkitystä", se tapahtuu jokatapauksessa... mutta ku PITÄÄ puputtaa... MÄ EN JAKSAIS!!! Sivuoireena tästä lapsettomuudesta on pahimpana tullu haluttomuus... mut eiköhä sitä innostu ku vaa alkaa hommaan.

Ei pidä sanoa ovisajasta isännälle mitään, ku seKÄÄN ei oo nyt laskenu kiertoa mitenkään. Kattokaas JOS meille kävis niin onnellisesti, että ku kuukauden sisällä alotetaan ne IVF hoidot, ni jospa ne menkat ei alkaiskaan ollenkaan, vaan oltas raskauduttu hoitoTAUOLLA. kait sellasta tapahtuu, ku sellasista nii paljo meille kerrotaan - kaverin tutun siskon kaiman pomon sihteerin entisenopettajan kaiman serkun pikkuserkullekin kävi niin! =P

TÄTÄ TARKOITAN SILLÄ, ETTÄ AINAKAAN MÄ EN VOI UNOTHAA LAPSETTOMUUTTA ENKÄ PYSTY LAKATA YRITTÄMÄSTÄ, SILLÄ ELIMISTÖ PITÄÄ SIITÄ HUOLEN, ETTÄ KAHDEN VIIKON VÄLEIN ASIA ON VÄKISINKIN TAPETILLA!!!!!! muuten en ois ollu YHTÄÄN ajantasalla, mutta noi orastavat ovistuntemukset (tai joku muu sisäinen kello) paljasti kiertopäivien määrän!

AINIINJOO!!!

lauantaina oltiin kattoos Kaija Koota ja mä aloin pillittää siel... SIIS MÄ JOKA EN KOSKAAN PILLITÄ ENKÄ NÄYTÄ ITKUTUNTEITANI!!! (okei se oli vain sellainen liikuttuminen, että veet valu poskille ja piti bestikselle vitsailla omista hormonihuuruista)

Tilanne oli sellanen, että Kaija lauloi hidasta biisiä ja koko satapäinen yleisö heilu rauhassa kädet ilmassa ja LAULO! koko kuoron ääni oli niin mahtava ja tunnelma ihana, että hormonit (niitä on hyvä syyttää) pisti veet kovimmanki jätkän silmiin =)

Mun frendi kävi hakees meidät keikalta pois. hän on ikisinkku ja lapsikammoinen ja sellanen maailman matkaaja. hänpä siinä pamautti sitten, että saattais olla raskaana. Ei suostunu enempiä asiasta puhumaan, vaan sano et ei hän kuitenkaan oo,  mutta hänen tuurillaan hän kuitenki ois. Ei suostunu kertoon et onko oireita, tai eikö oo menkkoja tms... Annoin asian olla. Yöllä kuitenki viel laitoin viestin, että "yrititkö oikeasti kertoa olevas raskaana? jos oot, ni pääsenkö tukihenkilöks synnytykseen? ois nii SIISTII ja ihanaa!"

Päivällä heräsin siihen, että siltä tuli viesti, ettei hän kyl oo raskaana. - joten se siitä sitten!

Oon aatellu, että millasen reaktion tollaset sinkkujen raskausuutiset sais aikaan, ja olin tyytyväinen omaan reaktiooni! En katkeroitunu enkä suuttunu enkä itkeny enkä masentunu enkä tunteillu muutenkaan - olin vain innoissani, että lähipiiriin olis tulossa lapsi, jolle voisimme rakkauttamme kohdistaa! voitas olla sille ne reilut aikuiset =)

Sinkkufrendini tosin sano, et "te kyl sit saatte sen lapsen, ku mä en haluu!" mutta me kaikki tiedetään se, että jos tilanne ois päällänsä, ni me ei ikipäivänä otettais sitä omaksemme, mutta meille sais tulla niin usein ku haluis ni kylään, hoitoon, yöksi yms yms! Lapselta ei äitiä riistettäisi! eikä rakastavaa muuta perhettä! ("äidin" vanhempia ja sisaruksia) - mutta me voitas olla se tukiperhe!

Ku sen yön elin siinä uskossa, että hän ois raskaana, ni mun suurin huoleni oli se, että miten saatais taottua sen päähän, että HÄN on äiti ja HÄNEN tulee hoitaa lapsensa ja että HÄNEN täytyy elää lapsensa kanssa arkea. Ja että me voidaan kyllä olla tukena, mutta ei vanhempina! ja että ei sen perhekään siihen suostuis! ja että ei hänkään raskauden edetessä enää niin ajattelisi! - mutta uskon ja toivon, että JOS tilanne olisikin se, niin hän jalostuisi äidiksi odotusaikanaan ja viimeistään, kun saisi vauvan rinnalleen, ni äidin tunteet heräis ja hän alkaisi vauvalleen todelliseksi äitien äidiksi! ja me ollaan taatusti vierellä tukena!

No mutta tällä tietoo asianlaita ei ole "odotus", joten tilanne ohi!