olen edelleen töissä, sillä tänään olin pari tuntia eläinlääkärireissulla ja huomenna tulen töihin vasta puolen päivän jälkeen. nyt ois aika mennä kotiin lepäileen ja kerään voimia huomiselle, voimia tartten siihen, että kuulen mikä on folli tilanne ja mikä aikataulu on odotettavissa...

PELKÄÄN että munikset on poksahtanu... tai surkastunu... tai jotain... PELKÄÄN että vasemmalla puolella ei ole elämää... PELKÄÄN että aikataulut ei sovikaan mun kiertooni... PELKÄÄN edelleen että treen lääkäri sanoo, että palaa kotiis laihduttamaan... (se on näköjään aika helvetin arka asia mulle, enkä saa mitään aikaseks! paitti 1,5kg kahdessa viikossa)

Voi ku mulla ois naamaa olla aina lääkäripäivänä pois töistä, sillä maanantaina kun kävin, ni mä olin henkisesti niin väsähtäny ja rikki, että en saanu töissä oikee mitää aikaseks ja silti piti esittää iloista naamaa... tuntu etten jaksa mitään... mutta oli vain jaksettava - ja siitäkin on nyt JO 3 päivää!! and still alive =)

Huomenna voin olla totaalisessa hyvänolon tunteessa tai sit kaamees masikses -riippuen lääkärin uutisista... ois muuten ihanaa ku isäntä ois reissuilla mukana, mutta täysin vieraalla työskentely ei oikeen anna periks sitä, että vois joka viiden minuutin ultraa varten lähtee mukaan...ja pääasia on, että se on mukana sit treella =) ja koko viikon mun kanssa lomalla!

iik! huomenna isäntä ei ees tuu suoraa töistä kotiin, vaan menee juhlistamaan niitten työporukan laihdutusprojektia. yli 100kg ne on yhteensä laihduttanu, oisko 4 vai 6 miehen voimin... pomo oli luvannu tuoda pileisiin yhtä monta kiloa makkaraaa ku on puonnu =P aika velmu =P

mut joo, nyt kotiin ja kasilta nokka kohti seinäjokea! mul aiheuttaa vatsassa pyörteitä joko munikset tai perhoset =P