Päivä on menny iha kohtalaisesti =) Aamu kasin jälkeen menin töihin sinne sijaispaikkaan ja olin siel pari tuntii. Ei siinä kauheesti jaksanu uusia töitä opetella, ku ajatukset junnas vaa yhdessä elämän osa-alueessa. Niinpä lähdin kotiin.

Kotona iski sitte pääkipu (mul ei juuri koskaan ole pääkipua) ja tajusin et se oli valvomisesta ja itkemisestä. Niinpä päätin heittää unta palloon ja salkkariuusintojen jälkeen nukahdin ja nukuin kolmeen saakka. Sit kolmelta pitikin mennä omiin töihin, ku oli sovittu asiakastapaaminen.

Työkaverin iso maha oli ekana vastassa, mutta halin jälkeen se onneks jätti mut rauhaan. Kyseli peruskuulumiset. Ite en ollu kovin halukas puhumaan.

Tukiviestejä on tullut koko päivän, niin tänne blogiin kuin kännyynkin. KIITOS NIISTÄ!!

Kirjoitan kännyviestit tähän itelleni muistiin =) kännyssä ku on rajallinen muistikapasiteetti =P

Ullis: voi että... =( mut onneksi niin kauan on toivoa kun on elämää!

Nonna: pärjäätkö sinä ihan oikeasti ? (ja juttu jatku tietysti mesessä)

"TalvikkI": no voi =( kyllä se varmasti seuraavalla kerralla onnistuu! ei kukaan saisi jäädä lasettomaksi...

Maika: voi itku...

Tintti: Surullista kuulla, ettei pikkuisa nyt tulekaan! Voimia teille =) On tuo uuden elämän alku semmoinen asia ettei sitä voi ymmärtää, toisaalta niin yksinkertaista mutta silti niin monimutkaista...Halauksia vielä täältä! Huolehtikaa toinen toisistanne!

Voke: Voi ei! Tekisi mieli olla tosi vihainen jollekin. Toivon vaan jaksamista teille!

Hilu: voi ei ... olin niin toiveikas. on kurja olo teidän puolesta...

Hely: otan osaa. varmasti surettaa, uskon sen. Mutta tästä noustaan vielä.

Myyris: voi ei! iso myötätunnon hali!

Lellu: voi ei... enpä oikein tiedä mitä sanoa.

Taanja: tuntuu ettei sopivia sanoja oo olemassakaan. koittakaa isännän kanssa kuitenkin jaksaa. lämpimiä ajatuksia ja halauksia teille

Tyttö Nokonen: voi rakkaat ystävät, me ollaan niin pahoillamme puolestanne. Me niin toivottiin että saisitte pitää Ahtin ja Ainon. Suuri halaus teille molemmille. Muista voit aina soittaa mulle kun haluat puhua

Kummitus: voi voi, pahalta tuntuu teidän puolesta, näin tuli aurinkoisesta aamusta pilvinen, luotetaan, että aurinko vielä paistaa ja aivan varmasti teidän paketti vielä jostain tupsahtaa päivänvaloon.

Föörbi: ei luoja sentään, miksi taas kävi näin! olen pahoillani teidän puolesta. en löydä muita sanoja vaikka haluaisinkin vielä sanoa jotain. Viestisi oli tyrmäävä.

AAnni: voi ei... milloin te voitte yrittää uudelleen?

Ansku: voi rakas ystävä...menkat? ='( mää myötäelän sun tuskaa sydämessä...*syvä hali*

Tummu: voi satu ja isäntä rakkaat voimia teille

Marja: mä en tiedä mitä sanoisin...kaikki sanat tuntuu nyt ihan tyhmiltä. ihan hirveän pahalta tuntuu teijän puolesta. ei millään tahdo ymmärtää, etä miksi tämän piti mennä näin. kamalasti voimia toivon teille...

Äänt anne: voi harmi. voimia ja katse tulevaisuuteen

Sinkka: voi rakas! koittakaa nyt kestää...

Sam: no voihan piru! olishan tuo nyt jo voinu tärpätä

Hainrih: no voi ei! ='( mutta todellakin toivo tulevassa!

KIITOS KAIKISTA SANOISTANNE!!! On ihana tuntea tuen voima!