...miltä tuntuisi kuulla, että "solunne hylkivät toisiaan" - aluksi se tuntui ok:lta, parempi että on ees diagnoosi!

Tais mennä mun kriisin paikkani väärässä järjestyksessä...onkohan se vaarallista?? Ensin tuli hyväksyntä, sitten tuli viha, sitten tuli katkeruus ja sitten kieltäminen. Olen nyt tossa torjuntavaiheessa...

...miltä tuntuisi kuulla, että "ette koskaan tule saamaan omin voimin lasta" - aluksi oljenkorteni oli se, että OMIN voimin... eli lääketieteen ja solubiologian avulla me vielä onnistumme.

Tämäkin meni väärin päin, sillä nyt olen torjuntavaiheessa.

EN VAAN VOI USKOA!!!!!

...miltä tuntuisi kuulla, että "te ette koskaan tule saamaan lasta muuta kuin adoption kautta" - tota en ole vielä kuullut, ENKÄ HALUA KUULLA!!!

...miltä tuntuisi kuulla, että "te ette valitettavasti saaneet adoptiolupaa" - EN JUMALAUTA HALUA KUULLA!!!

Mutta mitäs jos edes NYT osuisi kaupunkilegenda kohdallemme, ja kuulisimme, että "ette koskaan tule saamaan omaa lasta" ni sit yhtäkkiä olisimme vahingossa onnistuneet... niin on käynyt jopa tutulleni ja ystävälleni on sanottu, että lasten saamisen todennäköisyys on heikentynyt huomattavasti... ja hällä on kolmas tulossa!!!

MÄÄ NIIN TOIVON!!!!!!!!

 

niin ja muuten: tuntuu helvetin pahalta kuulla noita yllä olevia lauseita!!! sen olen NYT saanut tutaa!!