nimittäin paskaa siitä, miten mä ja mun persoonallisuuteni on muuttunu tän kriisin aikana

musta on siis tullut katkera, kuten edellisestä postauksesta huomaa... musta on tullut myös erakko!!! mä en kertakaikkiaan viihdy ihmisten ilmoilla!! kaupassa käynti on yks vittumaisimmista asioista.. siellä on AINA joku joka haluaa vaihtaa pari sanaa - joko töistä tai säästä...

oon huomannu että mä meen kauppaan siten että en katso ympärilleni en ota kontaktia ihmisiin juoksen ostoartikkelista ostoartikkelin luo ja kassajono on kaikista iljettävintä! siinä joutuu väkisin pysähtymään ja joskus jopa väkisin juttelemaan tuntemattomien ja puolituttujen kanssa...

MÄ EN VAAN HALUA!!!!!

joskus en halua olla edes ystävien  kanssa! ja se mua huolestuttaa!!! mä koen sen ihan älyttömän raskaaks, että pitää lähteä johonki ystäväiltoihin... ku mä vaan haluisin olla kotona tai pestiksellä. ne ku on paikat, jossa voin olla oma itteni ja synkistellä niin paljon ku haluan...

musta on nimittäin tullu niin negatiivinen ämmä, että ystävätkään (siis mun lisäks) ei kestä mua... mä vaan töksäyttelen sanoja miettimättä että ne voi satuttaa joitain... en osaa sanoa esimerkkiä... paitti se on yks että kettuilen aina siitä, ku ihmiset vaan siivoaa ja siivoaa... et ku aina pitää ottaa puheeks, et " ku on niin sotkusta" vaiks paikat kiiltää ku sairaalassa... (voih tuli ikävä seattlen sairaalaa ja greyn ystäviä)

mä oon sit päättäny et mä oon vaan hiljaa, etten päästä sammakoita suustani...

aikoinaan mulle kettuiltiin aina siitä, että mä olen käskyttäjäakka ja ainainen puhekone... nyt ku en ole kumpaakaan niistä, ni huomaan että ystävät viihtyy paremmin porukoissa - ku mä en ole päällepäsmärinä kokoaikaa...

mut sit mua alkaa sisäisesti ottaa pattiin se, että asioita vain kelataan ees taa eikä päätöksiä synny... ja että sit hädän tullen pakotetaan mut tekemään päätöksiä - joita on sitten hyvä kritisoida ...

no ei niitä oo kukaan kritisoinu mut tiedän että niitä ois helppo kritisoida... tosin en ole paljoa päätöksiä tehnykään... oon yrittäny pitää suuni kii ja antaa muiden ohjata tekemisiä...

ÄÄÄH!!! en ees tiä onko muut sitä huomannu... ehkä mä vain luulen, että olen muuttanut toimintatapaani... en tiä...

oksettaa

heippa ja HYVÄÄ YÖTÄ *kihisee itseinhosta ja kiukusta*

MISSÄ ON SE VANHA ILOINEN NAURAVAINEN PIRTEÄ SOSIAALINEN SATU??? millon mä oon ees kertonu vitsejä??? kukaan seinäjoen ja porin aikainen luokkakaveri ei kyl enää tunnistais mua!! et edes sä FÖÖRBI!!! (mitä sulle muuten kuuluu?? susta ei kuulu enää koskaan mitään! on väärin, että sä tiedät tasan tarkkaan mitä mun elämässä on meneillään mut mä en tiä muuta ku että sä oot venäjällä)