Oon unohtanu tänne kirjottaa ;) että ku mun isi on ainut laps ja hänen isäsä samate, ni aloin yhtenä päivänä epäilemään perinnöllisyyttä...

niinpä soitin isoisille ja kysyin suoraan, et onks ollu häikkää vai onko valinta ollut tietoinen, ni se sano et omasta puolesta ainakin tietoinen valinta mut omien vanhempien tilanteesta hänellä ei ole tietoa.

mut silti aion asian ottaa puheeks lääkärin kanssa, sillä on se jännä juttu että ennenvanhaan ei ole tullut edes vahinkolaukauksia...

 

Eilen havaitsin _nännistäni_ finnin... aika karseeta!!! enempiä en tilannetta kuvaile =P mut HUH HUH!! kaikkea sitä kans on!!!

 

Isäntä on KAUAN halunnu tatuointia!! Mut se ei oo keksiny aihetta eikä tilannetta, mitä sillä "muistelis". Eilen se sit juoksi intopiukassa yläkerran sohvalta mun luo alakertaan ja höpötti suureen ääneen intoa täynnä, että NYT HÄN KEKSI!! Tatuointiin tulee kaksi sulkaa jotka on punottu yhteen nauhalla ja nauhan pää leijuu niinku tuules ja siinä on sitten meidän lapsen nimi...

Mulle tuli VÄHÄ surku!! se oli NIIIN INNOISSAAN ideasta!! ja ku se oli vihdoin keksiny tatuoitavan kuvan ja vielä tilaisuuden, minkä takia hän sen ottaisi. se oli NIIN hellunen!!

sit tuli lisäsurku, että ku mä estän sen kahden toiveen toteutumista..... se ei saa lasta eikä tatuointia.....

ON SE NIIN IHANA!!! ja tiedän kyllä, että se ei syytä mua mistään! ja että se voi ottaa sen tatskan iha muutenki ku syntymän kunniaks! mutta silti... mä olen haaveidenmurskaaja!!!