Olin saanut lääkäriltämme postia, jossa hän kertoi, että IVF-jonot senku pitenee, sillä hoitajien työtaistelujen takia on JO NYT JOUDUTTU perumaan hoitoja. Lääkitystä kun ei voida aloittaa sillä uhalla, että toimenpidettä ei tehtäisikään =(

VOI ETTÄ!!! mä en haluais olla nyt siinä vaiheessa että kutsu ois jo tullut ja sitten kaikki perutaanki!!!

Tämä maili kyllä selvensi mulle sen, että miksi mulla oli niin mielettömän kovat paineet ottaa adoptioaskel eteenpäin!!! Aavistelin tätä alitajuntaisesti, ja siksi askeleen otto tuntui niin polttavalta, että se oli otettava.

Nyt ymmärrän itseäni paremmin!! ja nyt vahvistuu se, että paskat siitä, että ollaan kahdessa prosessissa!!